Takaisin etusivulle | Viinisivuja Googlessa
Ota yhteyttä lähettämällä meiliä


Arvosteluasteikko:

  Jos viini on huono, kirjoitan erikseen ¨en suosittele¨.  
-
: nolla tähteä on juotavaa viiniä, mutta melko huonoa  
*
: yksi tähti ei ole huono, joskaan ei kovin hyväkään viini: tätä viitsii juoda  
**
: kaksi tähteä on kohtalaisen hyvä viini: tätä viitsii ostaa  
***
: kolme tähteä on hyvä viini: tätä viitsii kellaroida  
****
: neljä tähteä on todella hyvä viini  
*****
: on kaytannossa maksimi, mita annan: erinomainen viini.  
******
: kuten Broadbent, suon itselleni kuudennen tähden todella poikkeuksellisille huippuviineille. Broadbent on tietääkseni antanut vain kolmelle viinille tämän arvion, minä en vielä yhdellekään.  

Ilmoitan viinin potentiaalin laittamalla tähtiä sulkeisiin. Esim. **(**) on viini jota voi juoda nyt, mutta se paranee vielä, (****) on täysin raakile, mutta erinomainen sellainen: ehdottomasti vaatii kypsytystä.

Vuoden ensimmäisenä päivänä on syytä pohdiskella viime vuoden tapahtumia. Ensinnäkin sain tämän viinisivuston käyntiin! Vaikka kaikki linkit ja hakukone eivät vielä toimi, toivon, että tämä sivusto on silti ollut navigoitavissa. Yritän tämän vuoden aikana saada sivuston kuntoon ja lisätä mm. kuvia - pelkkä teksti voi olla vähän tylsää.

Tänä vuonna olen saanut noin 750 arvostelua näille sivuille. Onneksi suurin osa viineistä on ollut hyviä ja mielenkiintoisia. Valitettavasti vuoden viinien valitseminen on näin ollen hankalaa. Monista ehdokkaista valitsin seuraavat:

Punainen: Castillo Ygay 1959, koska on niin kiva saada kerrankin kypsää viiniä, ja vieläpä Espanjan parhaimmistoa. On aika ironista, että valitsen perinteisen Riojan vuoden viiniksi, vaikka tunnustaudun tammea pelkääväksi - tämähän oli tammessa noin 30 vuotta!

Valkoinen: Chateau Musar 1975, koska tämä on uniikki, äärimmäisen persoonallinen ja kypsä. Musar on heikkouteni ja henkilökohtainen suosikkini, vaikka heidän viininsä ovat kummallisia ja hyvin polarisoivia.

Halpa punainen (max 15e): Clos Roca À Propos 2003, koska tämä on oikeasti hyvin nautittava ja tasapainoinen viini, ja ex-cellar hinta on vain 3½ euroa!

Halpa valkoinen (max 15e): Künstler Hochheimer Kirchenstück Riesling Kabinett 2004, koska mineraalisessa puhtaudessaan mikään ei päihitä Saksalaista Rieslingiä. Huipputuottajan perusviini on yleensä Saksasta aina hyvää.

Kupliva: Roederer Cristal Rosé 1996, järjettömän ylihintainen (n.400 euroa tuntuu olevan sen markkinahinta nyt!), mutta silti paras roseekupliva, mitä olen maistanut.

Väkevä viini: González-Byass Apostoles Palo Cortado Muy Viejo, koska tämä harvinainen sherry-tyyli on todella kiehtova oloroson ja amontilladon välimuoto ja tämä on yksi tasapainoisimpia ja mineraalisimpia, mitä olen maistanut.

Makea viini: Chateau Gilette Crème de Tête 1983, koska se oli niin elegantti, mutta silti hedonistisen makea.

Ikävä yllätys: Opus One 2001, koska se oli epätasapainoinen ja maistui 10 euron viiniltä eikä 150 euron kulttiviiniltä.

Positiivinen yllätys: Haut-Bailly 2003, koska se oli varsin klassinen ja hyvin onnistunut viini suunnattoman lämpimästä vuodesta huolimatta.

Jos joku haluaa tämän kaavan mukaan lähettää omat vuoden viininsä, mielelläni julkaisisin niitä täällä! Osoite, kun "yhteystiedot"-linkki ei vielä toimi, on otto.viinisivut@gmail.com.

Lisäksi haluan mainita:

Vuoden viinihenkilö on Dirk van der Niepoort, Portugalista, koska hän on tehnyt parhaimman nuoren Portviinin, mitä olen koskaan maistanut, huikean hienoja Colheitoja ja ehkäpä Portugalin parhaat pöytäviinit ja on muutenkin todella mukava henkilö. Oli suuri ilo tavata hänet Helsingissä kun hän oli täällä pitämässä tastingiä!

Viinikirjojen suhteen vuosi on ollut varsin hiljainen. Hugh Johnsonin Pocket Wine Book 2006 on aina hyvä ostos, kuten on Tom Stevensoninkin. Odotan innolla, että saan Amazonista kaksi hyvin lupaavan kuuloista teosta: Jamie Gooden (www.wineanorak.com) kirja Wine Science: The Application of Science in Winemaking (Mitchell & Beazley) on ensimmäinen laatuaan, ja on Gooden erikoisalaa. Goode ei pelkästään hallitse alaa erinomaisesti, hän on myös armoitettu lahjalla kirjoittaa selkeästi ja hyvin! Toinen kirja, jonka aion hankkia on John Livingstone-Learmonthin Wines of the Northern Rhône (University of California Press). J L-L on ainakin Robert Parkerin tasolle arvostettu Rhônen asiantuntija, joskaan valitettavasti ei ole yhtä kuuluisa Rhône-friikkien ulkopuolella. Edellisestä J L-L'n Rhône kirjasta on jo kulunut kymmenisen vuotta, joten oli jo aikakin saada uusi. Toivottavasti hän saa etelä Rhônea käsittelevän kirjan myös markkinoille piakkoin.

Suomalaisia kirjoja on viime vuosina tullut muutamia, mm. Sinivirran Champagne-nide, Paanasen Italian viinit. Vaikka nämä ovat asiallisia teoksia ja ehdottomasti lukemisen arvoisia, minua häiritsee, ettei kukaan Suomessa tee/kustanna perusteellisia esityksiä näistä aiheista vaan pelkästään yleiskatsauksia. Yleisesityksiä on jo maailma pullollaan.

Viininettisivuja on jo varsin paljon vaikka millä kielillä. Haluaisin kuitenkin mainita Neal Martinin pitämän www.wine-jounal.com'in, joka on yksi parhaita sivustoja - etenkin Bordeaux'n kohdalta. Martinilla on todella hauska tapa kirjoittaa ja hänen päiväkirjansa/bloginsa onkin hyvin suosittu!

Vialliset viinitovat viime vuonna onneksi olleet aika vähäisiä:

Korkkivikaiset eli TCA, TBA, etc.

Matusalem Oloroso, Sassicaia 2001, Tignanello 2000, Castello di Querceto 1999, Chateau Margaux 1985, Chateau Balestard-la-Tonnelle 1998, Georg Breuer Rüdesheimer Berg Roseneck (x2)

Keittyneitä - liian lämpimässä olleita

Pétalos del Bierzo 2003, Zinck Riesling Goldert 2001, Chateau de Castres 2000, Chateau la Cabanne 1996 (x2), Couvent des Jacobins 1998, Jadot Clos de Malte 1998, Janasse VV 1995, Janasse CdP 2001, Molitor Zeltinger Sonnenuhr BA 2000, Chateau Haut Lagrange 2000

Muut viat ja epäselvät tapaukset

Patton Valley Pinot Noir 2002 - sekudaari fermentaatio, Don Melchor 2001 - ?, mahdollisesti bakteriaalinen vika, Alfiero Boffa Barbera 2001 - ?, luultavasti liian lämpimässä pidetty, kun brettanomyces oli niin valloillaan, Musar 1997 - ?, hieman keittynyt, kun niin voimakkaat hapot esillä?, Krug Grande Cuvée NV - mekaaninen korkkivika, Vilmart Cuvée Creation 1996 - ?, mahdollisesti hyvin lievä korkkivika, St. Cosme Gigondas Valbelle 2001 - ?, luultavasti liian lämpimässä pidetty, kun brettanomyces oli niin valloillaan, La Faîte Blanc 2000 - mekaaninen korkkivika, Vietti Barolo Lazzarito 1999 - mahdollisesti liikaa lämpöä saanut.

Yhteensä: Korkkivikaiset: 8 kpl, keittyneet: 11 kpl, muut viat: 9 kpl, joista 5 voi mahdollisesti laittaa joko korkkivikaisiin tai keittyneisiin! Yhteensä n. 3,5% kaikista maistamistani oli viallisia!

Määrä on yllättävän pieni - jo pelkästään korkkivikaisia pullojahan on yleensä arvioutu olevan 3-10%. Minulla oli korkkivikaisia vain noin 1%. Ikävää kyllä keittyneitä tai keittyneiksi oletettavia viinejä oli tuplasti enemmän 2%. Hyvä säilytys on ainoa keino pitää viinit hyvänä - olisi kiva jos tähän panostettaisiin hieman enemmän. Minulla on selitys, miksi luku on niin pieni. Suurin osa maistamistani viineistä tulee isoista tastingeissä, joissa maahantuoja/viinintekijä/agentti poistaa vialliset pullot ennen kuin ne päätyvät yleisölle. Sain tänä vuonna vain yhden viallisen pullon tällaisessa maistiaisessa (Boffa).

Onnellista uutta vuotta kaikille,

Otto Nieminen

Lisää Meistä | Sivutkartta | Privacy Policy | Ota Yhteyttä | ©2005 O.Nieminen Last Edited 21.12.07 J.N.