24.7.2006 maistoimme läpi Slovenialaisia viinejä. Slovenia ei ole tunnetuimpia viinimaita ja sitä pidetäänkin parhaiten pidettynä salaisuutena viinimaailmassa, sillä osa tuottajista tekee fantastisen hyviä viinejä hyvin kohtuullisilla hinnoilla.
Aloitimme muutamalla sokkoviinillä:
- Medot Klasična Metoda 1998
100% Rebula eli Ribolla Gialla. Kehittyneen värinen. Tuoksu on miellyttävän maanläheinen, hunajainen ja mausteinen, muistuttaen hieman Loiren kuohuvista, mutta ilman niitten mineraalisuutta. Mousse on turhan isoa. Maku on maanläheisen hedelmäinen ja miellyttävän hapokas. Pitkä. Todella kiva viini! **+
- Lavrenčič Edvard Sauvignon Blanc SUTOR 2003
Syvä keltainen. Äärimmäisen tamminen tuoksu. Ilman kanssa siihen ilmaantuu herukkaisuutta, josta sentään tunnistaa rypäleen. Makukin on ylitammitettu, kermainen suorastaan ja turhan pehmeähappoinen. Selvästi hyvin tehty, muttei makuuni. *
- Simčič Marjan Teodor Belo Reserve 2002
Toffeen värinen. Toffeen tuoksuinen. Toffeen makuinen. Jälkimaku on liian alkoholinen. Järjettömän tammitettu; täysin epäbalanssissa.
- Ščurek Stojan Brajda Belo 2003
Jälleen kerran tuoksu on liian tamminen, mutta onneksi myös muita elementtejä on näkyvissä: ruohoa ja raikastavaa bitterisyyttä. Maku on paksu, tamminen, mutta hedelmä kestää tammen ja happoja on vuodesta huolimatta riittävästi. Todella nautittava, mutta integroituuko tammi ikääntyessä? *(*)
Joimme sitten avoimena Movian, Slovenian kuuluisimman tuottajan, punaviinejä:
Tuoksu on aivan fantastinen! Hedelmä on hieman oksidoivaa, maata on paljon, mineraalejakin on hieman, ja hedelmä on klassista Pinot'ta: juureksia ja vegetaalisuutta. Maku on makean hedelmäinen, maanläheinen, kohtalaisen hapokas. Fantastinen viini! Tyyliltään tämä muistuttaa minua d'Angervillen Volnaystä! **(*)
- Movia Cabernet Sauvignon 2001
Tuoksu on äärimmäisen puhdaspiirteistä Cabernetä: cassista, lyijyä, yrttejä ja maata. Maku on miellyttävän hedelmäinen, yrttinen ja hapokas. Tanniineja oli tuntuvasti, mutta ne olivat hyvin pehmeitä. Pitkä ja maukas! **(*)
Seikoitus Merlot'ta, Cabernet'ta ja Pinot'ta; tammessa 60 kk!!!! Tuoksu on hyvin mielenkiintoinen ja primääri: Pinot'maista juureksista hedelmää, Cabernet'n terävyyttä ja cassista ja Merlot'n tummasävytteistä suklaisuutta on kaikkia esillä. Tammi ei näy muuten kuin että viini on hieman oksidoiva tyyliltään. Maku on primäärin hedelmäinen, rakenne on näkyvissä, mutta se on kypsää eikä häiritse. Pitkä. Mainio viini, mutta vaatii ikää. *(**)+
Sitten tuli Movian valkoiset, jotka olivat hyviä, mutta tammi ei ollut niin elegantisti integroitunutta:
- Movia Sauvignon Blanc 2003
Tuoksu on tamminen ja hyvin hedelmäinen ja se ei ole fokuksessa, vaikkakin siinä on Sauvignonin tunnuspiirteitä esillä. Maku on makean hedelmäinen ja tamminen, happoja on tuntuvasti, mutta silti se ei ole yhtä tiivis paketti kuin voisi rypäleeltä toivoa. Ok. **
Tuoksu on ihastuttavan maanläheinen ja mineraalinen, vaikkakin tammea tulee esille. Maussa on miellyttävästi happoja, vaikkakin vuosi olikin lämmin mistä johtuu yleinen vähähappoisuus, hedelmää on runsaasti. Ei mielestäni yhtä elegantti kuin punaiset, mutta ehkä vain vuosikerrasta johtuvaa? Hyvin nautittava silti! **+
Mehukas ja tamminen tuoksu on nuorekkaan hedelmäinen ja ei ole kovin hyvässä balanssissa - mutta palaset osoittavat, että ehkä tämä joskus tulee harmonisemmaksi. Maku on tamminen, mutta rakenne on kohdallaan ja hedelmääkin riittää kestämään tammen. Pitää kypsyttää, jospa vaikka sitten tulisi harmoniseksi: *(**)?
Lopuksi joimme kaksi täysin sokkoa viiniä:
- Zind-Humbrecht Gewurztraminer Grand Cru Heimbourg 1998
Yllättävin Rieslingmäinen tuoksu, jossa petroolia, mineraaleja, hunajaisuutta ja kukkaisuutta. Makukin on hyvin hapokas tälle rypäleelle ja siinä on suolaista mineraalisuutta ja raikastava katkera vivahde, joka myös muistuttaa Rieslingistä. Ja sitähän arvasin! ****
- Robert Weil Kiedricher Gräfenberg Riesling Spätlese 2004
Kun saa tämän eteen, tuli heti selväksi, ettei Zind-Humbrecht ollutkaan niin Rieslingmäinen kuin aluksi luulin! Tässä on kaikki nuoren Rieslingin aromit ja maut; oikein miellyttävä mineraalisuus ja fantastinen intensiteetti. Aika lailla ideaali nuori Spätlese! *(***)
Kuten kaikkien isojen tastingien jälkeen, oli hyvä mennä baariin juomaan jokin hyvin katkera olut: Cantillon Lou Pepe Kriek 2002 oli juuri sitä: kirsikkainen, kuivempi kuin Sahara, äärimmäisen intensiivinen, hard core -olut jos mikään!
|