Penfold's Grange vertikaali 1992-2000 9.2.2006

Grange on Australian ikonisin viini. Ensimmäinen vuosikerta tehtiin 1951, aikana, jolloin Australiassa pääasiassa tehtiin jälkiruokaviinejä. Viini ei aluksi saanut suosiota, ja Max Schubertia käskettiin vuonna 1957 lopettamaan viinintekeminen. Onneksi hän ei lopettanut Grangen tuottamista, vaan valmisti sitä salaa! Huolimatta huonosta vastaanotosta, viini tuli hyvin suosituksi ja nykyään sitä pidetään Australian parhaimpana viininä.

Tyypilliseen tapaan aloitimme alkusokkokuohuvalla:

• Krug Clos du Mesnil 1992

Vaalea, vain vähän kultaa. Tuoksu on nuorekas, ruohoinen, melko tamminen, mineraalinen, omenainen ja siinä on pieni vatsahappojen vivahde. Mousse on pientä ja runsasta. Maku on kuin tuoksu: hyvin elegantti, korkean hapokas, mineraalinen, omenainen, mutta siinä on myös melko paljon tammea. Erinomainen viini, mutta niin nuori! (****)+

Sitten tuli vuosikerrat 1992-2000 puolisokkona. Lisäksi joukossa oli yksi täysin sokko "jokeri":

• Penfold's Grange 1994

Hyvin tumma, vähän punaista reunoilla. Tuoksu on paksu, avoin, vaniljainen, mustikkainen, kahvinen ja siinä on hieman sikaria ja luumua. Maku on paksu, äärimmäisen uutettu, tervainen, tumman hedelmäinen, mutta siinä on myös hieman yrttisyyttä. Pitkä ja kohtalaisen hapokas. *(***)+

• Penfold's Grange 1993

Hieman kehittynyt väri Grangeiksi. Tuoksu on hieman epätyypillinen tälle viinille: siinä on hieman lantaa ja se on suklainen, seetrinen, raikkaan vihreä - tuhti viini silti, mutta hyvin Bordeauxmainen Grange. Makukin on paksu, muttei yhtä tuhti kuin useimmat, tervainen, mutta enemmän punaisen marjainen kuin yleensä tummasävytteiset Granget. Enemmän minun makuuni, muttei tyypillistä Grangeä. *(***)

• Penfold's RWT Shiraz 1998

Musta. Tuoksussa on mustikkalikööriä, vaniljaa, tummaa hedelmää - vähän marjaisa ja yksinkertainen muihin verrattuna, mutta silti todella hyvä. Maku on paksu, makean hedelmäinen, suklainen, yliuutettu, eikä se ole yhtä kerroksellinen kuin muut. Silti todella hyvä viini. *(***)

• Penfold's Grange 1997

Musta, vain vähän reunaa. Tuoksu on melko sulkeutunut, mutta siinä on hieman makeuttamatonta tummaa suklaata, syvyyttä ja makeaa tummaa hedelmää. Maku on paksu, hyvin hedelmäinen, mutta hedelmältään kuivempi kuin muut Granget, tervainen ja uutettu. Ei mielestäni parhaita Grangejä, mutta hyvä silti. (***)+

• Penfold's Grange 1998

Musta, ei yhtään reunaa. Tuoksu on syvä, avoin ja leveä. Siinä on tummaa hedelmää, mutta myös aavistus punaista marjaisuutta, lakritsia, mustetta ja paljon portviinimäisiä piirteitä, mustikkaa, vaniljaista tammea ja tummaa suklaata. Maku on hyvin tuhti, liköörimäinen, pehmeän mutta runsaan tanniininen, hieman punainen vaikka pääasiassa onkin tumman hedelmäinen. Pitkä ja miellyttävän hapokas jälkimaku. Aikalailla ideaali Grange, mutta liköörimäisyys hieman häiritsee. Ei ollut yhtä hyvä kuin edellinen maistamani pullo. *(***)+

• Penfold's Grange 2000

Hieman vaaleampi väri. Tuoksu on täysin erilainen kuin muut Granget, ja luulinkin tätä jokeriksi. Tuoksussa on lantaa, herkullista vihreyttä, seetriä, jopa cassista - tämä muistuttaa minua hieman Bordeaux'sta, mutta on paljon tuhdimpi ja tervaisempi. Maku on myös "elegantimpi" kuin useimmat Granget, mutta on silti hyvin tuhti ja paksu. Maku on punasävytteisempi kuin muut, ja siinä on herkullinen raikas vihreys.

Yksi syy, etten halunnut aluksi antaa pisteitä viineille on tämä: viini voi olla täysin erilainen, kuin sen "pitäisi" olla, mutta voi silti henkilökohtaiseen makuun olla erinomainen. Tämä viini on esimerkki tästä. Jos antaisin pisteet siten, kuinka kuvittelisin, minkälainen Grangen "pitäisi" olla antaisin ***. Jos annan pisteet siten, kuinka tämä mukautuu henkilökohtaiseen makuuni antaisin **(***)! Eli, tämä on huono Grange, mutta erinomainen viini!

• Penfold's Grange 1996

Tumma. Tuoksu on hyvin makea, liköörinen, tervainen ja maitosuklainen - äärimmäisen tuhti, mutta silti täysin harmoninen. Maku on tuhti ja tervainen kuten Etelä-Australialaisen Shirazin kuuluukin olla. Siinä on kummallinen dikotomia makean hedelmän ja kuivuuden välillä, mutta se vain lisää kompleksisuutta. Äärimmäisen pitkä, kerroksellinen ja monipuolinen viini. Erinomainen lajityypissään. **(***)

• Penfold's Grange 1995

Musta. Kohtalaisen syvä tuoksu, jossa on tummaa suklaata ja hieman maanläheisiä ja vegetaalisia piirteitä tumman hedelmän joukossa. Maku on tuhti, jyrkän tanniininen, korostetummin hapokas kuin muut, mutta hedelmääkin on hyvin paljon. Tämä on hyvä Grange, muttei aivan huipputasoa. **(**)

• Penfold's Grange 1992

Tumma ja kehittymätön. Tuoksu on hyvin makea ja suorastaan imelä: mansikkajugurttia, mustaherukkaa, suklaata, mutta onneksi myös hieman tasapainottavia yrttimäisiä piirteitä. Maku on paksu ja makea, kehittymätön, muttei kovin kerroksellinen. Pitkä. Tätä ei olisi mitenkään uskonut vanhimmaksi viiniksi! **(**)

• Penfold's Grange 1999

Musta. Tuoksu on tuhti ja mustikkainen, mutta se on täydellisessä balanssissa: mansikkaa, tervaa, suklaata, pölyä. Maku on myös tuhti ja balanssissa. Tanniineja on paljon, mutta ne ovat pehmeitä, hapokkuus on kohdallaan, makeaa hedelmää ja tervaa on paljon. Vaikka tämä on hyvin iso viini, tämä on todella harmoninen. Parempi kuin edellinen maistamani pullo. Erinomainen. *(***)+

Jatkoimme muutamalla jälkisokolla:

• Yalumba Antique Tawny 50 Y.O.

Aluksi tuoksussa oli herkullista Sherrymäistä ranciota, maata, kalkkia ja lääkeyrttejä. Ilman kanssa oksidaatioelementit lientyivät ja metsämansikan makeus ja toffeemaisuus tuli esiin. Maku on äärimmäisen paksu ja makea - mutta myös hapokas. Aluksi siinä oli herkullinen ranciomaisuus tuomassa ryhtiä, mutta sekin katosi ilman kanssa ja viini muuttui siirapiksi. Erinomainen! *****

• Yalumba Museum Reserve Liqueur Muscat

Tuoksu, vaikkakin miellyttävä, on yksinkertainen edelliseen verrattuna: colaa, toffeeta, metsämansikkaa, viikunaa. Maku on hyvin makea ja paksu, mutta siitä puuttuu edellisen kerroksellisuus. Pitkä, miellyttävä, mutta vähän yksinkertainen. ***

Illallisen kanssa joimme muutaman mielenkiintoisen viinin:

• Chateau Musar Rouge 1998

Vaalea, tyypillinen Musarin väri. Tuoksu on volatiili, runsaan ja makean hedelmäinen, siinä on lantaa ja maata hyvin paljon. Maku on melko kesy Musariksi, hedelmäinen, hyvin hapokas, muttei niin terävä kuin Musar voi joskus olla. Tämä ei ola parhaita Musareita, mutta on "elegantimpi" kuin useimmat ja on silti todella hyvä. *(**)

• Joseph Scahsch Riesling Altenberg de Wolxheim Grand Cru 2002

Vaaleaa kuin vettä. Tuoksu on raikas ja puhdas ja rypäleelle hyvin tyypillinen: elegantin hedelmäinen, petroolinen, mineraalinen. Maku on lievän makea, hapokas, miellyttävän hedelmäinen - pitkä, puhdaspiirteinen, mineraalinen ja raikas. Todella miellyttävä viini. ***

• Gimonnet Fleuron Champagne 1999

Vaalea. Kevyt, hedelmäinen - lähes trooppisen hedelmäinen -, miellyttävä, mutta hieman yksioikoinen tuoksu. Mousse on vähän turhan isoa. Maku on myöskin hyvin hedelmäinen, joskin happoja on riittävästi. Pitkä, "helppo" Champagne. ***

• Bernard Cherau La Griffe Muscadet de Sèvre-et-Maine 2004

Tuoksu on herkullinen ja hyvin tyypillinen: suolalla kuorrutettuja meloneja! Maku on mineraalinen, suolainen, mutta riittävän hedelmäinen, vaikkakin hyvin kuiva. Pitkä. Todella miellyttävä! **+

• Bernard Cherau Domaine de Vaufuget Vouvray 2002

Hyvin tyypillinen tuoksu, jossa märkää villaa, lakritsia, liimaa ja kypsää sitrusta. Maku on runsaan hedelmäinen, miellyttävän kypsän hapokasta ja runsaan mineraalista. Pitkä ja tyypillinen. ***